blog banner

Minä lennän…

Minä lennän, se on ainoa kaunis asia, jonka olen oppinut maahan muuttaessani, jopa kauniimpi kuin silloin vauvana, alkaessani kävellä jättiläisen tavoin maan päällä, Minä lennän, kuin albanialaislegendan lohikäärme Siitä saakka, kun opin lentämään, en ole voinut kävellä. Minä lennän, jokaisessa syksyssä lämmintä paikkaa kohti, minne rakkaus on tehnyt pesän, Minä lennän korkeuksissa, kotkan rohkeudella Lennän […]

Read More

missä sydämeni lepää

Tämä maa ei ole omani, enkä tunne kaikki sen talven linnut levottomuuden alkua, tuskan loppua, en osaa pukea kuin yöttömät yöt, pidennetyt talven päivät, ainoa asiaa, joka olen oppinut, on uneni, silloin päässeen sellaiselle maalle, joka hymyilee minulle aina, ja sydämeni lepää…

Read More

Pa një “Bismark”- shqiptar do të endemi kohërave duke u zënë me njëri tjetrin.

Kanë kaluar 23- vite nga lufta e Kosovës dhe akoma nuk i jemi mirënjohës fitores dhe formimit të shtetit të pamvarur të Kosovës. Akoma nuk e kuptojmë rrugën historike të vështirë që populli shqiptar i Kosovës ka kaluar për të arritur deri aty. Harrojmë në cfarë pozite e la ballkanin largimi Turk, me një varfëri […]

Read More

Olipa kerran toivo

Ei mikään ole satunnaista. Minun piti julkaista nyt 28 vuoden jälkeen ‘Olipa kerran toivo’- kirja, joka on albanialaisten runoantologia, että voisin palata muistoihini hetkestä jolloin olin juuri saapunut Suomeen turvapaikanhakijana toivoa etsimässä vuonna 1991. Siitä on pitkä aika ja toivoni muoto on muuttunut ajan myötä. Vauvapoikani joka oli mukanani silloin on nyt 29-vuotias mies, joka […]

Read More

Scroll Up