Tämä maa ei ole omani,

enkä tunne kaikki sen talven linnut

levottomuuden alkua,

tuskan loppua,

en osaa pukea kuin yöttömät yöt,

pidennetyt talven päivät,

ainoa asiaa, joka olen oppinut, on uneni,

silloin päässeen sellaiselle maalle,

joka hymyilee minulle aina,

ja sydämeni lepää…